- Muistoissamme virtuaalihevonen.. ( a SIM game horse )
Perustiedot
| nimi: | Noitatanssi | kasvattaja: | Shavo VRL-00007, Narrilaivan |
| rekisterinumero: | VH02-018-7719 | entinen omistaja: | Ratatalli Tempo |
| syntymäaika: | 20.3.2007, FI | omistaja: | Shavo VRL-00007, Narrilaivan |
| rotu: | suomenhevonen | statistiikka: | 66: 7-3-4 (14) |
| sukupuoli: | tamma | ennätykset: | 22,4a - 24,0 - 30,3m - 33,4ma |
| säkäkorkeus: | 154cm | voittosumma: | 29 320ve |
| väri: | musta | voitto- & toto %: | 11% / 21% |
| muuta: | SLA-III, 65p. (3/2008) | ||
Sukutaulu
|
i. E.M. Noidan-Liekki m sh 156cm 21,5a - 22,1 YLA2, Ravikuningas 2006, VJA-A |
ii. Noidan-Lähetti rt sh |
iii. tuntematon ori sh |
|
iie. tuntematon tamma sh | ||
|
ie. Syys Liekki sh |
iei. tuntematon ori sh evm | |
|
iee. tuntematon tamma sh evm | ||
|
e. Ryysyrannan Lentovire rt sh 163cm 26,4a - 28,2 |
ei. KMT Tuulen-Vire prt sh 154cm 20,8a - 24,0 YLA3 |
eii. Viekser rt sh 157cm 21,9a - 25,1 |
|
eie. Saametar sh kuollut & kadonnut | ||
|
ee. Ryysyrannan Lentotyttö vprt sh 148cm 25,9a - 25,7 |
eei. Hirmun Hurrikaani vprt sh 155cm 21,8a - 21,3 YLA 2, VRER jlKTK C | |
|
eee. Miinan-Liuhu vprt sh 144cm 24,9a - 32,8 YLA3, VRER jlKTK C |
Jälkikasvu
o. Narrilaivan Vetehinen (i. Tulituulen Voitto)
t. Narrilaivan Kantele (i. J.T. Jasperi)
t. Iines Tempo (i. J.T. Jasperi)
o. Velho Vekkuli (i. ST Vekkupoika)
Kilpamenestys
|
Luonnekuvaus ja historiaa
Noitatanssi on oma kasvattini joka oli tarkoitus myydä jo varsana, mutta kellekään se ei kelvannut, joten se jäi sitten Narrilaivaan mikä ei kyllä yhtään harmittanut - tamma oli jo vuoden ikäisenä niin komean ja lupaavan näköinen, että liekö toista moista Narrilaivassa nähty :)
Tamma teki meillä Narrilaivassa kelpo raviuran ja varsoi ori- ja tammavarsan, jotka myin uusiin koteihin. Tamman piti varsoa vielä minulle varsa Loisto-Kasmirista, mutta tamma jäi tyhjäksi jonka jälkeen myin sen. Noita meni Jessikalle Ratatalli Tempoon kantavana oriista J.T. Jasperi. Noita varsoi Jessikalle tammavarsan 28.2.2009, joka sai nimekseen Iines Tempo.
Kun huomasin että Noidan sivut oli poistettu keväällä 2010 päätin hakea sen takaisin Narrilaivaan. Tammalla on vielä sanottavansa jalostuksessa, kunhan saa siihen mahdollisuuden. Siispä se varsoo vielä muutaman varsan kunnes pääsee eläkkeelle.
Noita vietti ensimmäisen kesänsä emänsä Viren kanssa muiden tammojen & varsojen kanssa laitumella, kuten jokaisen varsan kuuluukin. Vieroituksen jälkeen Noita muutti pihattoon muiden varsojen kanssa kasvamaan, ja siitä kasvoi oikein vahva ja rohkea varsa. Ohjasajoa harrasteltiin yksivuotiskeväänä minkä jälkeen Noita pääsi taas laitumelle kavereiden kanssa. Ohjasajoa harrasteltiin sitten taas syksyllä talven yli kevääseen hiljakseen, ja kaksi vuotiskeväänä Noita lenkkeili jo kärryt perässä 5km käyntilenkkejä, jotta varsa varmasti oppi ajolle. Loppu keväästä Noita pääsi jälleen laitumelle, ja 2,5 vuotiaana syksyllä laitumelta tultuaan Noita sitten pääsi treeniin. Pitkin talvea sillä ajeltiin itse asiassa melko harvakseltaan ja lyhyttä lenkkiä, tamma ulkoili paljon ja treenaili itse itseään tarhassa. Kolme vuotiskeväänä tamma meni ns. "jarrupohjassa" jo ihan itse alta kahta minuuttia, joten kasvattaja ajeli sitä hymyssä suin ja toivoi parasta. No, kolmevuotiaana tamma sitten juoksi koelähdön hienoon aikaan 44,3 - toivon kipinä syttyi siis kasvattajassakin :)
Nuoruusvuosina Noita starttaili kuitenkin melko harvakseltaan, vasta vanhempana se alkoi kilpailemaan enemmän. Tamma tekikin ihan mukiin menevän kilpauran ja ennätys 22,4a kertoo kyllä jotakin Noidan nopeudesta.
Noita oli nuorena vähän arvaamaton tamma jolla oli omat hyvät ja huonot päivänsä. Toisinaan se oli niin kiukkuinen että hampaat senkus vilkkui ja toisinaan se ei välittänyt vaikka mahan alta ryömit. Vanhetessaan sen luonne kuitenkin tasottui. Mammalomailu sopii Noidalle paremmin kuin hyvin, tamma on oikein rauhallinen ja ystävällinen emätamma. Se laiduntaa suuressa tammalaumassa muiden siitostammojen kanssa. Laitumelle se kävelee taluttaessa usein ihan leppoisasti, mutta talliin päin kun tullaan täytyy kietaista naru turvan ympäri, kun mammalla on kiire kauroja syömään :) Toisinaan tosin Noita saa juosta vapaana tallin ovelle laitumelta kun muut tulevat taluttaen - muutaman kiekan se heittää keväisin ja syksyisin kynnöspellolla kiitolaukkaa, mutta ei se paria kymmentä metriä kauemmas tallista mene, vaan malttaa odottaa että joku ottaa sitä tallin ovelta riimusta kiinni ja taluttaa karsinaansa.
Käytävällä Noita seisoo harjauksen aikana aloillaan. Nuorempana se vähän nosteli koipiaan, mutta siinä kymmenen vuoden paikkeilla se loppui ja nykyään siellä voi vaikka istua jalat ristissä ja setviä häntää jos huvittaa :) Noita on aika lepppoisa tapaus, karsinasta se ei rynni ulos ja riimun saa laittaa rauhassa päähän ja näin. Varsan kanssa kun se on sisällä niin oreja se ei siedä lähellään, yhtään, että orien kanssa samaan talliin Noitaa ei voi laittaa kun sillä on varsakin.
Ajellessa Noita oli aina varsin energinen ja reipas tapaus, ikinä ei tarvinnut piiskalla komentaa. Yksin ajellessa Noita oli leppoisa tapaus ja teki mitä pyydettiin, mutta porukassa se alkoi painamaan liinoille. Parhaiten se juoksi aina kärjestä karkuun ja lujaa. Pussiin jäätyään se alkoi sitten kuumumaan ja kisaamaan ihan liikaa ja pääkoppa vei liian kovaa, jolloin se murtui helposti laukalle. Nuorempana laukka oli hyvinkin hankala saada pois, mutta vanhetessaan siitä tuli herkkäsuisempi ja se antoi sen helpommin alas. Vanhempana Noita ei myöskään keskittynyt enää niin paljon kavereiden tekemisiin ja keskittyi tekemään mitä ohjastaja pyysi. Varma ajokki Noita kuitenkin oli siinä mielessä, ettei se ainakaan kotona koskaan lähtenyt viemään säikähtäessään. Noita ei pelkää juuri mitään - se on sellainen suomenjuntti, ylirohkea ja itsevarma hevonen :)
Noita opetettiin myös ratsuksi ja muutama montéstarttikin sillä mentiin ihan ok menestyksellä. Noidalla vedeltiin usein myös laukkavetoja selästä ja tamma nautti vaihtelusta hurjasti ja aina paransi startteihin kun oli saanut höyryt laukattua pois. Mikään 100% varma ratsu Noita ei kuitenkaan tosiaankaan ollut, vaan aina se keksi jotain kivaa ratsastajansa pään menoksi. Startteihin se tosin sitten aina ryhdistäytyi.